Luja-Lukon ja Kuortaneen välisessä ykkössarjaottelussa nähdään sunnuntaina muitakin lajilegendoja kuin vierasjoukkuetta luotsaava Tapio Kangasniemi.

Pälkäneläisten kutsuvieraaksi saapuu Aamulehden pitkäaikainen lentopallovastaava Matti Kuusela, jonka persoonalliset ja purevat tekstit upposivat usein muihinkin kuin lajin ystäviin.

Älykkötoimittaja huomasi kentältä ja kentän laidalta kiehtovia yksityiskohtia ja osasi välittää ne lukijoille mestarillisella tavalla (kun kirjoitusvirheet karsittiin ensin pois).

Kuuselan kekseliäisyydestä saatiin erinomainen esimerkki eräänä keväänä KuPSin ja Tampereen Isku-Volleyn ratkaisevan SM-finaalin jälkeen.

Etukäteen pohdittiin paljon, häviääkö silloin(kin) ylivoimainen KuPS tietoisesti Tampereella päästäkseen katkaisemaan finaalisarjan kotiyleisön edessä. Ei hävinnyt.

Kuuselan seuraavan päivän pääotsikko "KuPS-Volley voitti tahallaan" kuuluu klassikoihin.

Lukon nettitoimitus esitti hiljattain eläköityneelle Kuuselalle viisi kysymystä vierailun aattona.

1) Miten pitkään olit Aamulehden lentopallovastaavana ja miten koit tämän jakson?

– En ole ihan varma, mutta sanoisin 12 vuotta. Vuodesta 1982 vuoteen 1994. Oli aluksi vähän ahdistavaa, kun olin täysin koripallo- ja jalkapallomies. Siihen aikaan päällikkö Urho Salo ajatteli (aika viisaasti), ettei anneta lajia hoidettavaksi sille, joka on on siinä (ja sen piireissä) liian sisällä.

– Kun sitten Markku Ahilan ja Jouni Koskelan pelejä katseltuani oivalsin vastaanoton merkityksen, aloin ymmärtää ja nauttia lentopallosta – ja siitä kirjoittamisesta. Koska olin kuitenkin ennen kaikkea runouden ystävä, aloin etsiä ja löytää lentopallosta myös runollisia puolia. Se ärsytti monia. Itseäni ilahdutti rakentaa vähän uutta perspektiiviä ja tuoda otteluselostuksiin yllätyksiä.

2) Hienoin lentopallokokemuksesi?

– Iskun mestaruus (1988). Olin jo (liiaksi) joukkueen puolella ja toivoin sille ja etenkin Juhani Vesaselle mestaruutta koko sydämestäni. Oli hienoa olla seuraamassa myöskin miesten olympiafinaalia Barcelonassa (1992) ihan aitiopaikalla. Myös selostusmatkat Varkauteen, Kuopioon ja Pieksämäelle Jari Perkiön henkevässä seurassa olivat monella tavalla elähdyttäviä kokemuksia.

3) Kuka lentopallopersoona teki sinuun suurimman vaikutuksen?

– Juhani Vesanen. Oli kentällä rautaa ja tulta, mutta muuten auttavainen, lämmin, viisas ja oikeudenmukainen mies.

4) Mihin lentopallon kiehtovuus perustuu?

– Yksi valtti on erien loput: pelissä voi olla viisi kliimaksia – muista lajeista tämä puuttuu. Ottelu voi kääntyä hyvin monella tavalla ja monesta syystä. Myös passarin rooli on ainutlaatuinen. Hänen älynsä ja kykynsä nähdä ja aavistaa ratkaisee aivan eri tavalla kuin vaikkapa koriksen pelintekijä. Pidän myös siitä, että huippujoukkueita tulee ympäri maata. Sen sijaan "ottiko" ja "oliko sisällä" ovat äärimmäisen turhauttavia piirteitä.

5) Mitä odotat näkeväsi Kostialla?

– En ole käynyt ennen kovasti kehutussa salissa, joten sen näkeminen kiinnostaa. Tietty odotan näkeväni Lukon yllätysvoiton ja kotiyleisön rajun kannustuksen. Kiinnostaa myös, minkälainen pelimies on Tomi Perkiö. Isänsä ei ollut kummoinen.