East Volley-Lukko 3–2 (25–19, 16–25, 25–23, 18–25, 15–12)

Luja-Lukon passari Jere Ovipoika-Puolakka oli tohkeissaan koko viime viikon ja oikeastaan jo edellisenkin.

– Savonlinnassa kohistaan kovasti meikäläisen vierailusta. On kohistu jo joulusta asti. Eikä ihme, kun väki näkee pitkästä aikaa kaupungin oman kultasormen, Puolakka intoili.

Joukkuekaverit kuuntelivat tätä aikansa, kunnes Ville Järnvall palautti pelintekijän arkeen yhden harjoitusmatkan aikana.

– Etkö tajua, että samat koronarajoitukset ovat voimassa myös korpiseudulla, Järnvall täräytti.

– Missä ihmeen korpiseudulla... Savonlinna on metropoli vailla vertaa, Puolakka ärähti.

– Metropoli tai tuppukylä – ihan sama. Se ei vaikuta koronarajoituksiin. Tämä ei ole mikään Venäjä, Järnvall vastasi.

– Olen ihan varma, että innokkaimmat fanit löytävät tiensä liikuntahallin lehtereille. He tulevat vaikka kattoluukusta tai sitten he lahjovat vahtimestarin kossupullolla, Puolakka latasi.

Pälkäneläisjoukkue oli saanut tarkat kulkuohjeet ennen lauantaista ykkössarjamatkaa. Hallin pihasta piti soittaa East Volleyn yhdysmiehelle – ja tämän piti saattaa vieraat sisään takaoven kautta.

Mutta kuinka ollakaan – Puolakka otti ovipojan roolin.

Hän marssi rinta rottingilla hallin pääovelle ja ohjasi joukkueen siitä sisään.

– Pelin alkuun on vielä puolitoista tuntia. Ei täällä ole vielä väkeä, koska en ilmoittautunut meidän bussin saapumisaikaa etukäteen, Puolakka päästeli.

Kun lämmittelyaika läheni loppuaan, Järnvall kysäisi Puolakan paasaamasta fanijoukosta.

– Nyt on täytynyt tulla jokin väärinkäsitys. Nähtävästi Itä-Savossa on ilmoitettu väärä pelipäivä. Tai sitten seura on unohtanut koko homman. Toki sekin mahdollisuus pitää ottaa huomioon, ettei vastustaja halua nolata itseään meikäläisen pyörityksessä.

Kapteeni tunsi vastuunsa. Järnvall päätti, ettei nosta asiaa yleisesti esiin kriittisellä hetkellä. Näin hän takasi joukkueelle parhaan mahdollisen keskittymisrauhan.

Tähän palattiin pitkän taistelun jälkeen, kun väkeä ei virrannut lehtereille kesken pelinkään.

– En ehdi nyt höpöttää joutavuuksia. Pitää mennä tervehtimään yhtä fania hallin ulkopuolelle, Puolakka tuhahti.

Muiden pälkäneläispelaajien oli vaikea pitää pokkaansa, mutta joukosta kuului vain pieniä hörähdyksiä.

Mutta tällä kertaa Puolakka puhui täyttä totta. Tämä kävi ilmi, kun pelintekijä keskusteli pihamaalla naisen kanssa.

– Kukas tämä rouva oli? Järnvall kysäisi varovasti paluumatkan alkaessa.

– Mutsi kävi moikkaamassa. Siinä on uskollinen fani, Puolakka heitti.

Sen jälkeen faniaiheesta ei puhuttu enää sanaakaan.

Pelissä oli ihan tarpeeksi spekuloitavaa. Lukko venytti kamppailun viidenteen erään ja taisteli tiukasti loppuun asti. Kauden ensimmäinen voitto oli ulottuvilla, mutta vieläkään ei ollut pälkäneläisten aika. Pitkälle kotimatkalle lähti vain yksi piste.

Viidennen erän ratkaisupallot kismittivät poikkeuksellisen paljon yleensä hyvin rauhallista Reko Röpötti-Käenniemeä.

– Tuomareiden toiminta ei ole harmittanut näin paljon koskaan aiemmin. Meiltä vietiin kaksi selkeätä pistettä, Käenniemi manasi.

Etenkin jälkimmäinen virhe oli paha. Tuomari näytti Lukolle torjuntakosketusta, kun Eastin keskari löi yli. Niinpä 11–11-tasoitus vaihtui tilanteeksi 10–12.

Järnvallilla oli lauantaina härkäpäivä. Lukon laituri takoi pöytään hurjat lukemat 38/+27 ja sai ansaitut kehut paitsi omilta myös vierailta.

– Ville oli älyttömän kova. Tietää hyvää jatkoa ajatellen, Käenniemi suitsutti.

Lukon luotsi Heikki Hemuli-Kosonen löysi kamppailusta paljon hyvää.

– Olen tyytyväinen peliin, ellei tappiota lasketa. Pojat pelasivat taitotasonsa ylärajoilla varsinkin taktisesti ja joukkueena. Syöttö, vastaanotto ja hyökkäys toimivat hyvin, Kosonen kiitteli.

Kosonen kehui erityisesti Järnvallia, Tomi Perkiön vahvaa syöttötyöskentelyä ja Puolakan pelinrakentelua.

– Tarvitsemme voittaaksemme Villeltä loistoesityksen ja Tomilta tuollaisen syötön. Nyt molemmat laiturit pelasivat hienosti.