Casanovaa ei sentään tarvittu!

11.1. Luolajan Kajastus-Lukko 0–3 (23–25, 17–25, 22–25)

Kolmossarjan kärkipaikoista taistelevan Luja-Lukon kevätkausi alkoi huojentavalla vierasvoitolla, mutta pisteiden eteen piti tehdä kova työ – kentän ulkopuolella.

Vaikka lisenssilistalta löytyy miehiä vaikka kuinka, Hämeenlinnan keikalle piti etsiä kavereita kissojen ja koirien kanssa.

Vähältä piti, ettei Mäyrävuoren Miljkovicia Pentti Pultti-Niemistä tarvinnut pyytää matkaan. Kaikki ymmärtävät, että silloin asiat olisivat olleet todella huonolla tolalla.

Niemisen avauserän ensimmäinen lyönti leijailisi edelleen ilmassa...

Toki Casanova olisi tuonut oman lisämausteensa kotimatkalle, kun hän olisi halunnut koukata kuitenkin Hauhon kautta.

Jos vaikka ne takavuosilta tutut rouvat olisivat olleet sattumalta paikkakunnan kulttipaikassa Neljässä Oravassa.

Kaikki tietävät, että sen keikan jälkiseurauksista olisi maksettu hintaa pitkin kevättä.

Niin kuin kävi edellisen Hämeenlinnan-keikan jälkeen, kun Joni Sokka innostui saunomaan hiukan liikaa. Veneluu murtui kohtalokkain seurauksin, kun Suihkuttelija-Sokan tasapaino järkkyi oudosti.

Käsi piti kipsata liukastumisen jälkeen.

Lukon onneksi Sokka on taas pian pelikunnossa.

– Hieno homma, niin saadaan treeneihin lisää irvailun kohteita, Iharin Nallekarhu Asko Niemi iloitsi.

Suihkuttelijalla oli lauantaina vaativa tehtävä. Hän johti Lukon peliä Kajastusta vastaan Pekka Vilkkusilmä-Ikosen kanssa.

Superkaksikolla oli selkeä työnjako: Ikonen jakoi ohjeita isälliseen tyyliinsä, Sokka vastasi suurista linjoista.

Kajastus ei keksinyt mitään lääkkeitä parivaljakon juonikkaille siirroille.

Hämeen Sanomissa harkittiin jo hetken aikaa uutista etusivulle, mutta lopulta peli päätyi seuratoimintapalstalle.

Lukko oli liikkeellä vain kuudella pelaajalla, mutta tämä ei hetkauttanut Vilkkusilmää tippaakaan.

– Eikös toimittaja tiedä, että lentopallossa saa olla samaan aikaan kentällä vain kuusi miestä, hän lohkaisi voimiensa tunnossa.

Virolainen Tauno Järvemets tuli kuudenneksi mieheksi kuin taivaan lahjana. Tämä varmistui vasta peliä edeltäneenä päivänä.

– Voit otsikoida, että "Pelastaja löytyi Itämeren takaa". Saadaan kerrankin juttuun hiukan väriä, Vilkkusilmä opasti.

Lukolle olisi käynyt kalpaten ilman Järvemetsiä, sillä Joni Veripäätä ei näkynyt mailla halmeilla. Viidellä miehellä ei voi pelata sarjaottelua, elleivät tuomarit katso tätä sopivasti sormiensa läpi.

Semmoistakin on tapahtunut...

Pasi Liiga-Heinonen ja Krister Puntti-Hentilä kantoivat tutusti päävastuun Lukon hyökkäyspelistä, mutta lauantain kohauttajaksi nousi avauskokoonpanoon noussut Topias Koukkula. Juniorilaiturin kantti piti hienosti tiukassa paikassa. Hiha pelasi ja lyöntikäsi kävi.

Torjujana Koukkula kuuluu samaan kastiin muiden pälkäneläispelureiden kanssa. Koppeja tulee vain joskus – ja silloinkin sattumalta.